My Life In Your Eyes: Säälin huippu: suret paarmaa joka ei saa purtua nahka chapsien läpi...

Hellurei!
En mä oo kait sit miian rippijuhlien tainnu kunnolla oikee kirjotella..? Joten jos alotettais siitä... Sunnuntaina siis menin aamulla kahentoista maissa kirkonportaille ootteleen et nää albapukuiset ihmiset sieltä saapuis ja niiden joukossa siis miia, no sieltä ne tuli, kukkia sai hirveesti, halauksia ja valokuvia vaihdettii. Siinä kirkolla sitte tapasin/löysin myös riikan ja sennin joiden matkaan siitä jäinkin. Lähettii sitte niit juhlii viettää miialle kotii, hyvää ruokaa ja hauskaa/parasta seuraa=ihana päivä! Kiitos kaikille, ja erityisen iso kiitos miialle kutsusta ja juhlista.

Ja tänää olin ratsastamassa...joo ei käyny kateeks matkaratsastajia ollenkaa ku ite hikipipos vetää sen 15km lenkin kahella hevosella jotka ei..jaksa..yhtään..mitään, ne ei kirjaimellisesti tehny mitään! Nomutta hauskaa oli silti... Sit oon ton ratsastelun lisäks kuvaillu tosipaljon, ois pitäny kuvata kasvioo, mut kuvaan kaikkee muutaku sitä, huoh, saankohan sitä koskaa tehtyä, 40 kasvii pitäs kerää ja mul on hyvä et varmaa se 15... Siittensitten kuten jo kerroin lähen ensviikolla suolahdelle jossa vietän ne 10pv, tänää tuli myös perrasta loppumaksu lappunen et sitäki ootellessa, niija tietysti synttäreitä, ne on vuoden parasjuttu! Mut seki on synttäreis iha tyhmää etku ne on kerran vuodessa, ja sitku ne on ollu ni joutuu taas oottaa vuoden... :( nojoo mitäköhän mä taas selitän, kaikkee järkevää...juhannuksesta viel senverran et ei mul mitää suunnitelmii oo, ei siis yhtään mitään et katotaa mitä tuleman pitää vai mitä? (: nyt kuvia... heido!
-Tia