Joskus lupasin jollekki tekeväni Poku-postauksen, ni aattelin nyt aikani kuluks sellasenki väsätä:D luette tai ette ni kuhan tällasen nyt kirjottelen...
PORTAS "POKU"
Pokustaha mul ois vaikka kuinka monta sataa kuvaa ja nää kuvat on suurimmaks osaks sellasii mitä blogissa jo on, mut tätä tekstiähä mä tulin kirjottelee..
Jos ny alotan ihan alusta, ni POku tuli vuolenkoskelle joskus 5-6vuotta sitte tai jotai sellasta, sillo se oli noin 3-4vuotias eli ihan varsa raakile vielä, tosi herkkä ja hermoheikko mil ei oikee voinu ratsastaa et valmentaja kävi sitä kouluttelemassa, munki ratsastustaidot ei ollu sillon vielä hääppösetkää, hyvä et osasin varmaa laukata tai ees istuu harjotusravissa.. No siitä Poku sitte kehitty pikkuhiljaa eikä se vieläkää osaa kaikkee, mut kyl sil tosihyvin pystyy ratsastaan vaik pokulla pitääki oppii sellai oma ratsastutyyli ku herra on vähä temppuileva ja vaikaa ratsastaa joka ei oikee taho tehä mitää ilman et käskee ja saa melkee huutaa.. Oon nyt ratsastanu ja hoidellu pokuu viimisen vuoden.Säkäkorkeus muute on 165cm ja ikää 9v.
Poku on siis oikeelta nimeltään Portas, en tiiä mitä se tarkottaa tai tarkottaakse ylipäänsä mitää, mut sellai nimi sillä nyt on. Luonteeltaaha Poku on täys 10, mut sit siin on niit huonoi puoliiki, mut kerrotaas eka niit hyvii puolii..
Hoidettaessa ennen ratsastusta poni on erittäin mukava, seisoo paikoillaa vaik keskellä käytävää ilman riimui sun muita, se antaa tehä ittellee mitä vaan, huom siis puhutaan nyt ennen ratsastusta. Poku rakastaa ku harjaan sitä kumisualla niskasta ja rapsutan korvien vierestä, sillo se aina kurkottelee kaulaansa ja napsii hampailla ilmaa, ihana hevonen. Kavioiden putsaukses se joskus tykkää pelleillä pökkäämäl takapuolee nii et mä oon siel sit naama turpeessa. Mutta sitte tullaa siihe ratsastuksen jälkeisee hoitoo, se saattaa olla täyttä tuskaa... En pääse karsinaa ku herra seisoo ovella ja sen mahan ohi ei pääse, jos yritän änkee itteni tai työnnän pokuu takkseppäin ni tää poni alkaa näykkii, viskoo mua päällä ja nosteleen ja kuopiin kavioillaa. Ei pysytä sit sekunttiakaa paikoillaa, pyöritää ku hyrrä ja kaikkee muuta...mut kyl me siitä aina lopuks kunnialla selvitää!
Toivottavasti saisin ratsastaa pokul viel jatkossaki, tai ainaki mä aion ratsastaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti